Mikä Harryssä ärsyttää vol. 2

[mimbulus]

 Row on kyllä onnistunut luodessaan inhimillisen hahmon, mikäli se oli hänen tavoitteensa (niin kuin luultavasti olikin).

Monet toitottavat täällä, kuinka Harryn pitää aina näyttää kykynsä ja esittää marttyyriä. Minusta tuo ei pidä paljoakaan paikkaansa. Kovin älykäs hän ei kyllä ole, mutta hän on jotenkin liiankin hyvä huispauksessa?

[Hopeanuoli]

Höh, harmi että edellinen topic lyötiin lukkoon, siellä oli niin hauska kinastella mikä Harryssä ärsytti (muistaakseni niin oli). Mutta eipä siinä mitään, tulen tänne sitten uudestaan lyömään factoja pöydälle X)

Inhoan sitä että Harry on tällainen tyypillinen päähahmo/sankari johon on inhimillisyyttä lisääkseen tungettu vähän tällaisia pakollisia inhimillisiä piirteitä kuten että hän ei ole mikään paras oppilas tai että hänellä on hieman äkkipikaisuutta ja ei ajattele kaikkia asioita loppuun asti. Mutta kuitenkin hän onpi, ah, niin rohkea, taitava huispaaja, rohkelikon/koko koulun/koko maailman sankari, omaa hirveän menneisyyden ja lapsuuden koti on niin kamala, kuuluisa, mitä ikinä tekeekin niin hän tuo voiton rohkelikolle joka vuosi, tunkee nenänsä kaikkeen vähänkin epäilyttävään vaikkei se hänelle kuulu....... siinä nyt ensihätään pari mainintaa.

Eikä asiaa ollenkaan paranna se että kaikki, jotka ovat Harryn vihollisia, kuvataan vastenmielisinä, mikä taas saa Harryn näyttämään niin puhtoiselta ja niin perkeleen rakastettavalta.... Ja kun hän vaikka taistelee Malfoyta vastaan tulee sellainen kuva että Harry on oikealla asialla ja Malfoy taas se ilkimys ja mikä tilanne ikinä onkaan niin Harry voittaa tietenkin ja Malfoy taas lähtee nöyryytettynä paikalta, mutta eihän se ketään PITÄISI haitata kun Harry voitti. Hyvis voitti pahiksen...... Inhimillisemmän hahmon olisi saanut jos Harry olisi paria kertaa useammin saanut Malfoyn porukilta selkäänsä kuten myös Kuolonsyöjiltä Voltsusta puhumattakaan. Hän on lähes aina tullut ehjin nahoin pois päätaistelusta. Ei koskaan henkihievereissä paitsi kakkoskirjassa.

Ja muutenkin, kuka esim. 12 vuotiaana lähtee kukistamaan jättiläiskäärmettä jonka tiedetään tappavan pelkällä tuijotuksellaan? Eikä Harry edes epäröinyt ja ajatellut että; "Olemme liian nuoria ja emmekä tiedä miten sellainen edes voisi tappaa, mitä tehdä?". Ei, vaan hän lähtee itse kukistamaan sitä hirviötä. Mitäs muuta voisimme odottaa sankarilta???? Ja samalla kun tekee näitä urotöitä hän sai urhoollisuudestaan lisäpisteitä rohkelikolle ja Luihuinen hävisi taas ja kaikki ovat onnellisiä ja taas Harry voi päättää hyvissä mielin sen lukukauden, hah hah haa!

Ottaen huomioon vielä lähtökohdat mistä Harry on joutunut lähtemään. Häntä on kiusattu koulussa, kiitos serkkunsa ja tämän jengin, hänellä ei ole koskaan ollut ystävää, hänen lapsuudenkotinsa on kamala ja hänen setänsä ja tätinsä ovat ilkeitä eivätkä hyväksy häntä. Kaiken tämän pitäisi vaikuttaa lapseen ja muokata persoonallisuutta siihen suuntaan ettei hän esim. mene puolustamaan kiusaajia vastaan ihan noin vain (tai niin ainakin luulisi).  Luulisi sosiaalliset taidat tuollaisen höykytyksen jälkeen, mitä Harry on joutunut kymmenisen vuotta Dursleyllä kestämään, olevan aika huonot. Sen sijaan Harry on kuin mikä tahansa tavallisen kasvatuksen saanut poika ja käytökseltään niin ihana kuin voi vain olla. Ei kukaan, paitsi tietty pahikset, voi sanoa etteikö asia olisi näin. Hän on niin vaatimaton, hyvätapainen ja kaikkea muuta. Ja tietenkin hän kuuluu koko koulun rakastamaan tupaan, paitsi tietenkin Luihuiset eivät rohkelikoista välitä, mutta kuka luihuisten mielipiteistä nyt välittäisi? Ja kun Potter kuuluu rohkelikkoihin niin tietenkin koko 3/4 osaa koulusta hänestä pitävät.

Minua myös ärsyttää tämän ja monien muiden tapa syrjiä luihuisia (tämä johtuu vain siitä että itse pidän eniten luihuisista, inhimillisempiä tyyppejä). Jos olet luihuinen saat automaattisesti Harryn vihat päällesi. En muista oliko kohtaus neloskirjassa mutta kohtauksessa Harry oli seuraamassa lajittelua kun yksi ekaluokkalainen lajiteltiin luihuisiin ja H siinä vaan ajatteli että tietääkö tuo raukka että Luihuisista on tullut eniten pimeyden velhoja. Eli tyypillä on ihan v*tun moista enakkoluuloja. Ja tämä kun alkoi vain siitä että kuuli että luihuset ovat pahoja mennessään ekaakertaa kouluun ja on jatkunut siitä eteenpäin. Mutta tämä asia on enemmän koko sarjan vika kuin yksittäisen hahmon...........

[johpa]

Harry on melko rasittava hahmo,en tulisi hänen kanssaan tosielämässä toimeen. Monikin asia Harryssä ärsyttää,mm. ennakkoluuloisuus ja nenän työntäminen joka paikkaan. Vaikka Harry on saanut kuulla olevansa "valittu" ei hänen varmaankaan tarvitsisi puuttua aivan joka asiaan. Harryn isottelu ottaa hermoon myös välillä,hän kun luulee tietävänsä lähes kaiken paremmin kuin muut. Eniten nyppii se,kun Harry aina suree olevansa orpo. Tottakai se on ikävää,mutta miksi Harry pitää itsestäänselvyytenä sitä,että jos Lily ja James olisivat yhdessä,heillä olisi onnellinen perhe. Entä jos Lily olikin Jamesin kanssa vain siksi,että oli tullut vahingossa raskaaksi? Jos minä olisin Harry,en olisi muistoissa näkemieni asioiden perusteella ollut kovin vakuuttunut siitä,että äitini oli sydänjuuriaan myöten rakastunut isääni. Samaa koskee Harry-Dumbledore -suhdetta. Miksi Harry oli niin surullinen ja vihainen saadessaan tietää Dumblen menneisyydestä ja asioista,joita Dumble ei hänelle kertonut? Ilmeisesti Harry kuvitteli olleensa todella erityinen. Kyse oli kuitenkin Harrysta ja Harryn tehtävästä ja siitä,että Dumble koitti parhaansa mukaan valmistaa Harrya ko. tehtävään,eikä Dumblesta ja hänen tekemisistään.

[Brooklyn]

Ynh.. Harry.. Jotenkin liian täydellinen, eikä vastaa ollenkaan sitä '' Olet isäsi poika'' Juttua. Harry, harry, harry ja harry.. Ku aina on kyse harrysta ja siitä miten hän pärjää!

[Nadia]

Muuten Harry ei ärsytä mutta Viisasten Kivessä se on niin ärsyttävä että huhhuh! Varsinki siinä lopussa ku Haggi tulee käymään siellä Harryn luona sairaalasiivessä! "Ota suklaasammakko, minulla on kamalasti" "Ei kai vain kärppävoileipää?"

Eh, Harryhän on juuri saanut tietää olevansa velho... Ei hän voi käyttäytyä normaalisti kun vasta Salaisuuksien kammion kautta. Olisi minullakin vuosi taikakoulussa aika vaikea. Hämmentynyt Hartsa, varmasti.

[Kathleen]

Yksi asia: Se kuinka Harry oli LIIAN teiniteini Feeniksin Killassa, se meni vähän yliampuvaksi koko juttu!

[Oljolover]

Minun mielestäni Harry vaan on niin... ärsyttävä. Ai miksi? No koska ensinnäkin hän on aina ah niin täydellinen ja ah niin vaatimaton. Mutta tosiasiassa, vitosessahan hän paasasi itsestään, että hän teki sitä ja hän teki tätä, mutta kukaan ei SILTIKÄÄN voinut kertoa hänelle mitään... Ja niinkuin Kathleen sanoikin tuossa jo, se meni ihan liiallisuuksiin, kun oltiin niin teiniä että... Kyllä minäkin olisin halunnut hänen tilanteessaan tietää asioita, mutta silti... Hirvee marttyyri, paitsi ettei se kuollu, harmi ;D

Aina on kyse Harrysta ja siitä miten hän voi, aina huomion keskipisteenä, vaikka hän onkin se ns. julkkis, niin voisi kyllä vähän huomioida Ronia ja muitakin... Nelosessakin Harry ajattelee, että Ronilla ei olisi mitään syytä olla hänelle vihainen ja hän on siinä se niin väärinkohdeltu, mutta ei Ronillakaan ole helppoa kun paras kaveri on niin kuuluisa.

Ja ärsyttää ne urheuskohtauksetki "Minun täytyy tehdä tämä yksin, voitte joutua vaaraan" Siis OMG, halkeen, yök... Ottais avun vastaan kun sitä tarjotaan, ei viittis lopettaa tota sankarin leikkimistä... Se on niin klisee...

[Elovenatyttö]

Mua ärsyttää ehkä eniten se, kun Harry ei huoli sen kavereita mukaan. Mitä jos se EI olisi ottanut Ronia ja Hermionea mukaan hirnyrkkienmetsästysreissulle? Ei se olisi pärjännyt. Siis selkokielellä: Kun Harry on olevinaan niin jalo, ettei tahdo saattaa ystäviään vaaraan. Onko hänelle tullut ikinä mieleen, ettei hän ehkä pärjäisi ilman heitä?

Toinen ärsyttävä asia ja Harryn ja Dumbledoren välinen suhde. Kun Harry voi noin vain huutaa reksille, kysyä mitä mieleen juolahtaa ja odottaa, että toinen vastaa heti? Siis eikö Harryn pitäisi kuitenkin muistaa, että hän puhuu rehtorille?

[Untukka]

Mua ärsyttää ehkä eniten se, kun Harry ei huoli sen kavereita mukaan. Mitä jos se EI olisi ottanut Ronia ja Hermionea mukaan hirnyrkkienmetsästysreissulle? Ei se olisi pärjännyt. Siis selkokielellä: Kun Harry on olevinaan niin jalo, ettei tahdo saattaa ystäviään vaaraan. Onko hänelle tullut ikinä mieleen, ettei hän ehkä pärjäisi ilman heitä?

Jos olisin menossa tappamaan Voldemortia, en pyytäisi parhaita ystäviäni mukaan juuri siksi, että se on järjettömän vaarallista. Ja lisäksi Harrylla on tapana koittaa selviytyä asioista ihan yksin - joten minä jotenkin kai samaistun häneen.

[Raimei]

Mua ärsyttää ehkä eniten se, kun Harry ei huoli sen kavereita mukaan. Mitä jos se EI olisi ottanut Ronia ja Hermionea mukaan hirnyrkkienmetsästysreissulle? Ei se olisi pärjännyt. Siis selkokielellä: Kun Harry on olevinaan niin jalo, ettei tahdo saattaa ystäviään vaaraan. Onko hänelle tullut ikinä mieleen, ettei hän ehkä pärjäisi ilman heitä?

Jos olisin menossa tappamaan Voldemortia, en pyytäisi parhaita ystäviäni mukaan juuri siksi, että se on järjettömän vaarallista. Ja lisäksi Harrylla on tapana koittaa selviytyä asioista ihan yksin - joten minä jotenkin kai samaistun häneen.

En minäkään ottaisi ystäniäni mukaan Voldemortia tappamaan, mutta hirnyrkkienmetsästykseen olisin heidät ottanut, jos he olisivat sitä halunneet.

Toinen ärsyttävä asia ja Harryn ja Dumbledoren välinen suhde. Kun Harry voi noin vain huutaa reksille, kysyä mitä mieleen juolahtaa ja odottaa, että toinen vastaa heti? Siis eikö Harryn pitäisi kuitenkin muistaa, että hän puhuu rehtorille?

Tuo sama asia ärsyttää minuakin. Siriuksen kuolemankin jälkeen Dumbledore kärsi, kuten Harry. Dumbledore sanoi, että ymmärtää, miltä Harrystä tuntuu, mutta Harry vain karjui, että kukaan ei ymmärrä. Tuntuu, kuin hän haluaisi potea vähän itsesäälissä, eikä anna muiden auttaa... Vaikka hän on kuuluisa ja erityinen ja kaikkea, niin hänen pitäisi ottaa muutkin huomioon.

Ja tuosta suhteesta vielä. Harry ei minun mielstä todellakaan kunnioita Dumbledorea, niinkuin rehtoria pitäisi. Dumbledorella ja Harrylla voi olla melko läheinen suhde, koska Harry on alituisesti vaarassa ja Dumbledore yrittää suojella Harrya. Ei Harrylla silti ole oikeutta toimia rehtorin edessä tuolla tavalla. Tuo raivoaminen ja silloin niiden tavaroiden särkeminen... Yli menee.

[Hebb]

Tuo sama asia ärsyttää minuakin. Siriuksen kuolemankin jälkeen Dumbledore kärsi, kuten Harry. Dumbledore sanoi, että ymmärtää, miltä Harrystä tuntuu, mutta Harry vain karjui, että kukaan ei ymmärrä. Tuntuu, kuin hän haluaisi potea vähän itsesäälissä, eikä anna muiden auttaa... Vaikka hän on kuuluisa ja erityinen ja kaikkea, niin hänen pitäisi ottaa muutkin huomioon.

Samaa mieltä. Minusta harry on raivohullu =) jos olisin harry olisin ilman muuta ottanut Hermionen ja Ronin mukaan hirnureissulle. Ja syyt myös, ensiksikin: Harry ei eläisi ilman Hermionea. Hermione on pelastanut hänet ties miten monta kertaa! Ilman Hermionea hän ei olisi ikinä arvannut, että Basiliski liikkuu putkistoissa. Lisäksi on miljoonia muita kertoja milloin Hermy on pelastanut Harryn pinteestä. Ron taas- Harry on elämänsä velkaa myös Ronille. Jos Ronia ei olisi, Harry olisi hukkunut siihen lammikkoon mistä he löysivät miekan. Ja ihan ohimennen, jos Hermione ei olisi ollut reissussa mukana ja langettanut niitä jästinestotaikoja sun muita harhautusloitsuja JA KIELTÄNYT HARRYA SANOMASTA VOLDEMORTIN NIMEÄ, Harry olisi kuollut monet monituiset kerrat.

Ja se toinen juttu vielä. Harry ei olisi missään nimessä saanut huutaa Dumbledorelle vaikka kuinka potuttaisi. Ajatellaanpa vaikka, että Dumppiksen tilalla oliskin ollut McGarmiva. Harry olisi istunut koko loppuikänsä jälkässä ja se olisi potkittu Tylypahkasta jo monta kertaa. Ja sekin vielä jäi härnäämään, että Harrya ei ole koskaan rangaistu kun se on rikkonut lakia. Esim. kun Harry posautti Marge-tädin ilmaan, hänet olisi pitänyt potkasta pois Tylypahkasta...
 
Hebb

[Untukka]

Mua ärsyttää ehkä eniten se, kun Harry ei huoli sen kavereita mukaan. Mitä jos se EI olisi ottanut Ronia ja Hermionea mukaan hirnyrkkienmetsästysreissulle? Ei se olisi pärjännyt. Siis selkokielellä: Kun Harry on olevinaan niin jalo, ettei tahdo saattaa ystäviään vaaraan. Onko hänelle tullut ikinä mieleen, ettei hän ehkä pärjäisi ilman heitä?

Jos olisin menossa tappamaan Voldemortia, en pyytäisi parhaita ystäviäni mukaan juuri siksi, että se on järjettömän vaarallista. Ja lisäksi Harrylla on tapana koittaa selviytyä asioista ihan yksin - joten minä jotenkin kai samaistun häneen.

En minäkään ottaisi ystäniäni mukaan Voldemortia tappamaan, mutta hirnyrkkienmetsästykseen olisin heidät ottanut, jos he olisivat sitä halunneet.

Minusta hirnyrkkimetsästys ja Voldemortin tappaminen kuuluivat tavallaan samaan retkeen.

[Ihmeolio]

Harry on ihan ok hahmo, kyllä minä ymmärrän esimerkiksi KV:ssa sen miten se ajattelee sen että se on siellä Kotikolossa, siis kyllä mullaki ois omantunnontuskia jos aiheuttaisin semmosen määrän vaikeuksia ja harmia Weasleyn perheelle. Mutta joskus sen ihmeellinen ja suorastaan ihastuttava jalous ottaa pattiin, ja en pidä KF:ssa siitä Kalmanhanaukiokohtauksesta, missä Harry karjuu Ronille ja Hermionelle naama punasena tyyliin kaikkea "Kuka pelasti viisasten kiven?! Kuka teki sitä sun tätä?! Kuka on kingi?!"  No okei se ei huutanu kahta viimestä mutta siltä se vähän vaikutti :D

Kyllä mullaki ärsyttäis olla koko kesä Dursleyillä tietämättä mitään, mutta eihän Ron ja Hermionekaa niin hirveästi enemmän tienny, ja onko se niiden vika jos niitä on kielletty kertomasta? Ei! Enkä tykkää just siitä kohasta FK:n loppupuolella ku ne on lähössä sinne ministeriöön, Harryhan ei meinannu ottaa ketään mukaan. Joo muuten hyvä, mutta ei se ois pärjänny siellä yksin. Ja jos minä olisin ollut vaikka Hermione tai Ginny, olis mulla menny hermot, tottakai olisin halunnu Potterin mukaan. Ja se iänikunen sössötys että Harry on niinku isäsä James, KF:ssahan Siriuski sanoo aika pettyneenä että James ois justiin rakastanu semmosen riskin ottamista. Minusta Harry ei ole samallainen ku James, vaikka eihän Jamesista nyt niiiinn hirveästi kerrota, mutta silti. Joissaki osissa Harry on ihan hyvä hahmo ja osaan samaistua siihen, mutta KF:ssa en tosiaankaan.

-Ihmeolio-

[Untukka]

ja en pidä KF:ssa siitä Kalmanhanaukiokohtauksesta, missä Harry karjuu Ronille ja Hermionelle naama punasena tyyliin kaikkea "Kuka pelasti viisasten kiven?! Kuka teki sitä sun tätä?! Kuka on kingi?!"  No okei se ei huutanu kahta viimestä mutta siltä se vähän vaikutti :D

Kyllä minuakin ärsyttäisi, jos olisin ensin vauvana jotenkin ihmeellisesti voittanut Voldemortin (väliaikaisesti, mutta kuitenkin), sitten pelastanut sen Hiivasten kiven (kuten Neville taisi sanoa vitosessa :D), tapellut basiliskia ja Voldemortin muistoa vastaan ja ties mitä muuta ja sitten kukaan ei kertoisi mitään. Ja mistä Harry olisi tiennyt, ettei Ronille ja Hermionelle ole kerrottu mitään?

[Lauren]

ja en pidä KF:ssa siitä Kalmanhanaukiokohtauksesta, missä Harry karjuu Ronille ja Hermionelle naama punasena tyyliin kaikkea "Kuka pelasti viisasten kiven?! Kuka teki sitä sun tätä?! Kuka on kingi?!"  No okei se ei huutanu kahta viimestä mutta siltä se vähän vaikutti :D

Kyllä minuakin ärsyttäisi, jos olisin ensin vauvana jotenkin ihmeellisesti voittanut Voldemortin (väliaikaisesti, mutta kuitenkin), sitten pelastanut sen Hiivasten kiven (kuten Neville taisi sanoa vitosessa :D), tapellut basiliskia ja Voldemortin muistoa vastaan ja ties mitä muuta ja sitten kukaan ei kertoisi mitään. Ja mistä Harry olisi tiennyt, ettei Ronille ja Hermionelle ole kerrottu mitään?

Minua ärsyttää myös tuo Kalmanhanaukio -kohta eniten koko kirjasarjassa, mutta toisaalta se on ymmärrettävää, niin kuin Untukka sanoi. Harry kuitenkn räyhää melko paljon koko FK:n ajan ja siitä ei jaksaisi lukea melkein kokonaista kirjaa... Sitten toinen asia, mikä Harryssä ärsyttää, on se, että hän oli niin avuton Cho Changin kanssa. En ole Cho-fani, enkä sano, ettei maailmaan kuuluisi avuttomuus tyttöjen kanssa:D, mutta Harryn toilailua on kamalaa lukea. Varmaankin on jäänyt jotenkin alitajuntaan, että Harry osaa kaiken ja sitten kun hän ei osaakaan, niin se pistää silmään.

Monet sanovat Harryä tavalliseksi ja ärsyttävän ritarilliseksi (mm. kun ei haluaisi lähteä ystäviensä kanssa Voldemortin perään) jne., ja se tavallaan onkin erittäin ärsyttävää, mutta minusta Harry on paljon paljon parempi päähenkilöksi, kuin vaikkapa Neville, Hermione, Ron tai Lavender. Harryyn on kuitenkin yleisesti helpointa samaistua juuri tavallisuutensa takia.

Harryssä hieman ärsyttävä juttu on myös, kun hän ja aina vain hän Tylypahkan kaikista oppilaista on se joka joutuu johonkin seikkailuun>:\

[Venia]

Kahdessa ensimmäisessä kirjassa voin vielä sanoa pitäneeni Harrysta, vaikkei hän mitään lempihahmojani ollutkaan. Sen jälkeen hänen henkilönsä vain jotenkin lähti menemään alamäkeä. Suurin syy siihen että en enää pidä Harrystä johtuu varmaankin siitä, kun minua alkoi ärsyttämään se, kun kokoajan ainoastaan Harrylle sattuu ja tapahtuu, ja kaikki pyörii koko ajan ainoastaan hänen ympärillään. Harry on se, jota kaikki ihailevat. Harry on aina se, joka jää yksin kohtaamaan Voldemortin. Harry on aina ratkaisevassa asemassa. Miksei liekehtivästä pikarista olisi voinut tulla vaikka.. öö.. Colin Creeweyn nimeä? Miksei vaikka Ron olisi voinut olla nuorin tupajoukkueen huispaaja sataan vuoteen? Juuri tälläiset pikku yksityiskohdat ärsyttävät Harryssa. Kaiken lisäksi Harrysta on tehty vielä suorastaan ällöttävän nöyrä ja jalo. Sellaisia piirteitä kuin kateus tai itsekkyys ei tunnu Harrysta juurikaan löytyvän.

Feeniksin kilta on suosikkini kaikista Pottereista, ja minua itseäni ei tämä 'angsti-Harry' niin haitannut. Feeniksin killassa Harrysta löytyy onneksi joitain inhimillisempiäkin ongelmia, kuten vaikkapa surkuhupaisa suhde Cho Changiin. Se kaikesta olisikin puuttunut, jos Harrysta olisi yhtäkkiä tullut kovanluokan pelimies ;) Feeniksin killassa Potter ei ollut samassa mittakaavassa kaiken keskipiste, kuten vaikka Liekehtivässä pikarissa. Kyllä minä muuten ainakin olisin ollut raivoissani jos minua oltaisiin tieten tahtoen pidetty tietämättömänä ja ulkona kaikesta.

Parissa viimeisessä kirjassa Harry tuntuu olevan melkoisen kiittämätön ystäviään kohtaan. Kuinkakohan monta kertaa Potter olisi kuollut, jos Ron ja Hermione eivät olisi olleet häntä auttamassa?

[Pinjaw]

Harry on mun mielestä oikeesti ehkä koko kirjasarjan ärsyttävin henkilö. Ei nyt ehkä ihan, mutta melkein. Se on tosi sellanen itsesäälissä kieriskelevä ja liian ritarillinen. Ei aina tarttis olla niin rohkea ja urhea ja paras kaikessa. Jokaikisessä kirjassa Harry on se joka aina joutuu pulaan ja vaaraan ja selviää niistä aina vaan muutamalla naarmulla. Ja muutenkin kun koko tarina pyörii Harryn ympärillä ja on kirjoitettu periaatteessa Harryn näkökulmasta alkaa välillä vähän ärsyttää.

[Konna]

Mua ärsyttää ehkä eniten se, kun Harry ei huoli sen kavereita mukaan. Mitä jos se EI olisi ottanut Ronia ja Hermionea mukaan hirnyrkkienmetsästysreissulle? Ei se olisi pärjännyt. Siis selkokielellä: Kun Harry on olevinaan niin jalo, ettei tahdo saattaa ystäviään vaaraan. Onko hänelle tullut ikinä mieleen, ettei hän ehkä pärjäisi ilman heitä?

Toinen ärsyttävä asia ja Harryn ja Dumbledoren välinen suhde. Kun Harry voi noin vain huutaa reksille, kysyä mitä mieleen juolahtaa ja odottaa, että toinen vastaa heti? Siis eikö Harryn pitäisi kuitenkin muistaa, että hän puhuu rehtorille?

ensimmäisen asiankaa on samaa mieltä mutta toisen en..muistaakseni harry huusi dumbledorelle ihan aiheestakin"ensimmäinen kerta kun siruis kuoli..mä oisin ainakin riehunu sen verran ellen jopa enemmän." ja oli ihan ymmärrettävää ettei dumbe tehny mitään koska harry oli just menettänyt siriuksen.

toka kerta kun harry sai tietää että kalkaros ja matohäntä menivät kertomaan voldille siit ennustuksesta..niin tottakai harry suuttu dembelle siitä et se on pitänyt kalkarosta koulu opettajana vaikka se on tehny tommosta.(harryhan ei silloin tienny et kalkaros tykkäs lilystä ja ei tiennyt kuinka pahoillaan kalkaros oli ollut siitä)

Mua ärsyttää ehkä eniten se, kun Harry ei huoli sen kavereita mukaan. Mitä jos se EI olisi ottanut Ronia ja Hermionea mukaan hirnyrkkienmetsästysreissulle? Ei se olisi pärjännyt. Siis selkokielellä: Kun Harry on olevinaan niin jalo, ettei tahdo saattaa ystäviään vaaraan. Onko hänelle tullut ikinä mieleen, ettei hän ehkä pärjäisi ilman heitä?

Jos olisin menossa tappamaan Voldemortia, en pyytäisi parhaita ystäviäni mukaan juuri siksi, että se on järjettömän vaarallista. Ja lisäksi Harrylla on tapana koittaa selviytyä asioista ihan yksin - joten minä jotenkin kai samaistun häneen.

sama tääl..menisin mielummin yksin ja kuolisin kuin veisin parhaimmat kaveri semmoseen vaaraan

[Keväänhenkäys]

Harry on se, jota kaikki ihailevat. Harry on aina se, joka jää yksin kohtaamaan Voldemortin. Harry on aina ratkaisevassa asemassa. Miksei liekehtivästä pikarista olisi voinut tulla vaikka.. öö.. Colin Creeweyn nimeä? Miksei vaikka Ron olisi voinut olla nuorin tupajoukkueen huispaaja sataan vuoteen?

Varmaan siksi että Harry on päähenkilö ja ois varmaan aika vaikee kirjottaa kirjaa jos esim Colin Creewey ois nyt tullu sieltä pikarista. :D Eikä se muutenkaan sopis yhtään siihen juoneen.

[Mortti]

Harryssä ärsyttää hyvin, hyvin monet asiat, joita yritän aina ficcejä kirjoittaessani paikkailla ja kohentaa.

Ensinnäkin hän on pelkkä Dumbledoren pelinappula. Poika ei ajattele mitään itse, ja on joko liian laiska tai liian tyhmä etsiäkseen itse vastauksia niille mielipiteille joita hänen eteensä levitetään. Kaikki ne mielipiteet joilla hänen mielensä myrkytetään hän uskoo totaalisina faktoina. Hän ei kyseenalaista mitään, ei yritä tehdä omia johtopäätöksiään tai elää omaa elämäänsä omilla ehdoillaan.

Harryssä ärsyttää hänen typeryyteensä ja alistuvaisuutensa.

Aika sattumaa, että ensimmäiset ihmiset taikamaailmasta (johon hänkin sai siunauksena kuulua) jotka osoittavat lämpöä ja välistystä häntä kohtaan ovat rohkelikkoja ja Dumbledorea palvovia Valon velhoja. Ensimmäisitä velhomaailman askelistaan lähtien (jotka uskollinen Hagrid hänelle valitettavasti näytti) ovat manipuloituja ja vääristyneinä. Pimeyden velhot ovat pahoja, luihuiset ovat pahoja ja Pimeyden lordi on raivohullu paholainen. Harry on pelokas ja epäitsevarma pikku poika joka janoaa hyväksyntää. Tämän vuoksi hän tietenkin oppii kammoamaan näitä elementtejä jo ensimmäisistä hetkistään velhomaailmassa asti.

Ensimmäinen puhdasverinen perhe jonka kanssa Harry ystävystyy ovat Valon puhdasverisiä. Aika sattumaa. Täydellinen esimerkki siitä, että Harryn kuuluu olla ainoastaan Valon puolen kanssa tekemisissä. Jokainen askel jonka hän ottaa on seurattu ja manipuloitu. Aika huvittavaa että tästä perheestä Harry kaiken lisäksi löytää 'suloisen' pikku morsiamensa. Säälittävää. Ron Weasley onnistuu kuitenkin tehokkaasti myrkyttämään junamatkalla Harryn mielen luihuisia vastaan ja tulemaan riippuvaiseksi hänestä - pitkän linjan ajalta rohkelikkoon kuuluvan suvun vesasta - ensimmäisestä ystävästään.

Näinpä sitten Harry päätyy anomaan tietään urheiden lejonien tupaan. Peli on siinä vaiheessa menetetty.

Ja näistä syistä inhoan kirjojen alistuvaa, typerää ja omaa mieltä omistamattomaa Harry James Potteria.